Kuinka kaikki alkoi? Miksi luovuimme autosta ja rivitaloelämästä.

Kun ei enää keksi syytä kehäteillä ja ruuhkassa ajamiselle.

autoRivitalon päätyhuoneisto raikkaan merituulen ja luonnon äärellä. Uusi auto, jolle oma paikka kodin ulko-oven edessä. Pieni piha ja lasten leikkialue. Upeat puitteet elämälle, mutta lähimpiin palveluihin, kuten ruokakauppaan, 1,5 kilometrin matka ja töihin 15 kilometriä, monesti ruuhkaisia kehäteitä pitkin. Kun kaikkea mitataan ajassa, työmatkan pituudeksi päivän aikana sain 60 minuuttia autolla ja 100 minuuttia bussilla (yhdellä tai kahdella vaihdolla).

Rivitalo, luonto ja meri eivät siis meille muodostuneet arjen tärkeimmiksi asioiksi, vaan helpot ja lyhyet etäisyydet jokapäiväisen elämän pyörittämiseksi.

Kun lähdimme metsästämään elämänmuutosta, teemaksi muotoutui kodin sijainti. Kodin pitäisi olla hyvien julkisen liikenteen yhteyksien varrella ja tarpeelliset palvelut tulisi olla lyhyen kävelymatkan päässä. Kypsyttelyä ja sopeutumistyötä vaati neliöistä, autosta, pihasta, saunasta ja parvekkeesta luopuminen. Mutta… Mutta, oli ajateltava koko perheen hyvinvointia. Neliöt eivät sitä tuoneet.

Taka-Töölöstä muodostui meidän unelma. Siellä voisi elellä ilman autoa ja laittaa autoon kuukausittain menevät sataset asumiseen, matkustamiseen tai johonkin muuhun mukavaan. Matkustaisimme lomakodille, mummolaan ja sukuloimaan junalla tai bussilla. Arkiset työmatkat hoituisi bussilla, 40 minuuttia päivässä, vasten ruuhkaa eli keskustasta poispäin. Haaveilimme pienestä kerrostalokolmiosta, jossa olisi talosauna, ja jos mitenkään mahdollista, oma pieni parveke. Noh… Unelmat on unelmia ja todellisuus on toinen. Saunasta ja parvekkeesta oli todella luovuttava, mutta Taka-Töölössä ollaan! Muutamien mutkien kautta.

Mutkia matkaan toivat taloyhtiön putkiremontti, koko kodin kattava remontti, väliaikainen 39 neliön vuokrakaksioasuminen, uuteen päiväkotiin sopeutuminen, toisen lapsen odotus ja autosta luopuminen.

Tosin näistä viimeinen oli kaikkein helpoin ja vähiten tunteita herättävä. Auto oli ollut meille välttämätön kulkuväline ja, valitettavasti, suuri kustannuserä. Toki hieno peli ja tietynlaisen vapaudentunteen tuova kapistus. Kaikkialle ja joka suuntaan oli oman aikataulun mukaan mahdollisuus aina lähteä. Tässä elämäntilanteessa pienten lasten kanssa ratkaisu kuitenkin tuntui hyvälle.

Minkälaiseksi autottoman lapsiperheen elämä Taka-Töölössä on muotoutunut, siitä juttua tulossa piakkoin!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s