Keskellä asumisen ongelmat tiivistyvät liikenteeseen

Taka-Töölö HelsinkiKäytän eri liikkumismuotoja ahkerasti ja kantakaupungissa asuessa törmään päivittäin erilaisiin liikenteen ilmiöihin. Työskentelen autoilun parissa ja seuraan mielenkiinnolla liikennekeskustelua sekä -kehitystä. Samanaikaisesti arkisia harmejani ovat liikenteen aiheuttama melu ja päästöt kotini ja lasteni ympärillä sekä turvallisuus. Harmillisinta tietenkin on, että valitsimme kantakaupungissa asumisen ja autottomuuden (postaus autottomuudesta), mutta emme päässeet eroon liikenteen ongelmista. Saimme niitä vain kasan lisää.

Töölöstä asuntoa etsiskellessämme olin huolestunut turvallisuudesta – miten uskallan lapsen kanssa liikkua? Nyt täällä asuessa jokapäiväiseksi ja konkreettiseksi ongelmaksi on muodostunut melu. Meillä on aivan huikeat joukkoliikenteen yhteydet ja väylät jokaiseen ilmansuuntaan, mutta liikenteestä aiheutuvan melun vuoksi en kuule lapseni puhetta ja tarpeettomasti huudamme välillä toisillemme. Lähden yleensä aina sisäpihalta liikenteeseen ja yritän keksiä kaikki kiertoreitit ja vältellä meluisimpia katuja, mutta en täysin pääse melua karkuun. Aina se on joltain nurkalta taas luonamme. Onneksi melu kuitenkin pysyy ulkona eikä tunkeudu kotiimme. Lapsia melu ei tunnu häiritsevän, mutta voinee aiheuttaa levottomuutta ja turhautumista, kun ei tule kuulluksi. Kantakaupungin katukuiluissa meluesteitä tai muuta meluntorjuntaa ei ole, paitsi tietenkin korkeat talot. Meluhaitoista on Helsingissä alettu puhua vasta aivan viime vuosina. Ensimmäinen meluntorjunnan toimintasuunnitelma syntyi vuonna 2008.

Töölön hallin ratikkapysäkkiLiikenneturvallisuutta olen jo aiemmin sivunnut ja tulen siihen palaamaan, mutta muutama rivi tähänkin yhteyteen. Mannerheimintiellä, meidän kohdilla, liikkuu 30 000 – 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Luku tuntuu todella isolle! Turvattomimpia paikkoja ovat liikenteen keskelle sijoitetut ratikkapysäkit ja sinne omilla jaloillaan kävelevä lapsi, toiseksi Manskun ylitys ilman liikennevaloja, kun pienimmäinen on rattaissa ja esikoinen pyöräillen. Katse on kiinni pyöräilijässä sekä liikenteessä. Lapsi on arvaamaton, mutta niin on liikennekin. Isolla väylällä jalankulkijat harvoin saavat autoilijoilta kunnioitusta. Liikenne virtaa painollaan eikä jalankulkijoita huomioida samalla tavalla kuin keskustassa.

Mitään ei ole koskaan onneksi sattunut. Vain kerran on ollut läheltä-piti-tilanne pelkkien rattaiden kanssa, ja liikennevaloissa. Oikealle kääntyvä auto ajoi eteemme, mutta onneksi katsoin takavasemmalle valoista huolimatta ennen kuin työnsin molemmat lapset rattaiden kyydissä tielle (vasta kolmas auto tajusi pysähtyä ja antaa meille tietä).

Liikenteen päästöt on piilevä ja näkymätön ongelma, jonka seurauksia kai kukaan ei tarkalleen osaa sanoa? Aihe on viimeisen vuoden aikana saanut mediahuomiota. Kiinassa kerrottiin yhden lapsen kuolleen liikenteen aiheuttamiin saasteisiin ja meillä mm. THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) on kertonut liikenteen päästöjen olevan aiempaa tietoutta haitallisempia terveydelle. Etenkin pienet lapset ovat alttiita – tähän aiheeseen olikin pakko tutustua hieman tarkemmin.

Liikenteen päästöt

Autoliikenteen aiheuttamia päästöjä ovat pienhiukkaset, typenoksidit, hiilimonoksidi ja hiilivety. Lisäksi liikenne nostattaa tien pinnalta erikokoisia hiukkasia, jotka ovat peräisin tien kulumisesta ja hiekoituksesta. Yleisesti voidaan todeta, että keskustassa ja vilkkaasti liikennöityjen katujen varrella asuvat ja liikkuvat ihmiset altistuvat eniten ilman epäpuhtauksille ja ilmanlaatu on heikointa talvipakkasilla sekä keväisin.

MannerheimintieHelsingissä on eniten liikennettä ydinkeskustasta moottoriteille johtavilla väylillä (katukuilut) sekä kehäteillä. HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 -raportin mukaan, kappas vaan, asumme juuri siinä kohtaa Mannerheimintietä, missä ilma on kaikkein epäpuhtainta ja arvion mukaan typpidioksidille asetetut raja-arvot ylittyvät joinakin päivinä vuoden aikana. Ilmankos tunnen välillä hengittäväni muuta kuin raitista ulkoilmaa…

Ilmanlaatua entisestään heikentävät nastarenkaiden käyttö, dieselautojen lisääntyminen, ylipäänsä liikenteen kasvavat määrät ja vanha ajoneuvokanta. Esimerkiksi NASTA-tutkimusohjelmassa on selvitetty katupäällysteen, hiekoituksen ja nastarenkaiden yhteisvaikutteista osuutta katupölyssä. Tutkimuksessa on osoitettu nastarenkailla olevan aiempaa tietoa suurempi vaikutus katupölyn määrään. Etenkin keväisin yhteisvaikutteinen pölypäästö on suurimmillaan, kun talvirenkaat (myös kitka) nostavat suuria määriä katupölyä ilmaan (HSY:n julkaisu: Talvirenkaiden pölypäästöt ja eri katupölylähteiden osuudet kadun varrella kerätyissä hiukkasnäytteissä). Lisäksi tosi elämässä koetun perusteella väittäisin, että tänä talvena ennen lumentuloa nastarenkaat ovat kuluttaneet tienpintoja reilusti ja tuoneet hengitysilmaan epäpuhtauksia. Kodin sisäilmaan on kantautunut ennennäkemättömän paljon mustaa pölyä, joka sai minut kauhistumaan jouduttuaan pölyrättiin…

Töölö OlympiastadionHSY:n julkaisusta löytyi myös paljon hyvää. Päästöt ovat vuosi vuodelta laskeneet ajoneuvotekniikan kehityksen myötä, vaikka ajoneuvomäärät ja ajoneuvojen koot ovat kasvaneet. Vuoden 2008 ajoneuvoverouudistus on laskenut ensirekisteröityjen ajoneuvojen CO2-päästöjä, mutta samalla lisännyt dieselautojen (aiheuttaa typpidioksidia) määrää. Pohjoisen talvi ja teiden talvikunnossapito aiheuttavat ison osan katupölystä, mutta silti olemme Euroopan metropolialueista kaikkein puhtain. Meillä vuosittaiset EU:n asettamat päästöjen raja-arvot eivät ylity, mutta päivätasolla rajoja rikotaan vilkkaan liikenteen alueilla.

EU:n komission päätöksellä jäsenmaiden on pystyttävä pienentämään liikenteen aiheuttamia päästöjä. Talvikunnossapidon aiheuttamien pienhiukkasmäärien vähentämisessä on onnistuttu, mutta typpidioksidin vähentämiseksi Suomi on joutunut anomaan lisäaikaa vuoden 2015 alkuun saakka. Toimenpiteinä joukkoliikenteen kehittäminen ja liikennemäärien vähentäminen. Tavoitteissa ei ilmeisesti kuitenkaan ole aivan onnistuttu. Suomessa on myös käynnistetty muutamia hankkeita, joissa selvitetään asutusalueiden ilmanlaadun parantamista.

Terveellistä ja puhdasta kaupunkielämää

Välillä sitä tulee miettineeksi mitä kaikkea saakaan aiheutettua omien lastensa terveydelle keskellä asumisella? Astmaa, hengenahdistusta, nuhaa, yskää… Lisäksi tutkimuksen määrä ja ymmärrys mietityttävät. Ovatko asetetut päästöjen raja-arvot “oikealla” kohdalla? Pitäisikö niiden olla lasten terveyden (ja omankin) kannalta alhaisemmat? Toki ymmärrän, että terveellinen ruokavalio ja liikunnallinen lapsuus ovat tärkeitä osasia lapsen tulevalle terveydelle. Mutta silti.

Hesari uutisoi jokunen aika sitten, että muuttoliike on ollut muissakin perheissä kehyskunnista takaisin kaupunkiin. Ovatko kaupunkilaiset huolissaan liikenteen aiheuttamista ongelmista, muuten niin mukavassa asuinympäristössä? -En tiedä. Ehkä kannattaisi.

Suomella on mielestäni hyvät edellytykset profiloitua puhtaaksi valtioksi, kuten jo aiemmin matkailun osalta kirjoitin, liikenteen osalta on kuitenkin vielä tekemistä. Parhaillaan pääkaupunkiseutua rakennetaan vimmatusti ja suunnitellaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Joukkoliikenne, pyöräily, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kadut, puistot ja viheralueet toisivat viihtyisyyttä, mutta myös terveyttä ja puhtautta.

Töölö syksyinen aurinkoHelsingin seudun liikenne (HSL) kampanjoi joukkoliikenteen puolesta, silti toivoisin vielä lisää joukkoliikenteen puolestapuhujia ja lähettiläitä. Miksei myös autottomuuden lähettiläitä! Entä jokaisen autoilijan pienet, mutta niin suuret teot kuten ekologiset ajotavat, järkevät reittivalinnat, turhien ajelujen välttäminen ja ekologinen autovalinta. Autoilija voi valita, ja toivon mahdollisimman monen autoa tarvitsen valitsevan, järkevän autoilun.

Minulla on jonkinlainen viha-rakkaussuhde liikenteeseen – erityisen mielenkiintoista, mutta epämiellyttävästi tulee ja tunkeutuu häiritsemään arkeani! Liikkuminen ja ennen kaikkea autoilu ovat toivottavasti tavalla tai toisella muuttumassa. Etenkin tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla mahdollisuudet olisivat monet.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s