Ruusulaan brunssille ja keilaamaan lasten kanssa

Olin ajatellut, ettei pienten lasten kanssa voi keilata, mutta olin täysin väärässä. Sehän oli todella kivaa! 2-vuotias rakastaa palloja ja 5-vuotiaan kilpailuvietti sai hänet jatkuvasti yrittämään paremmin ja kaatamaan enemmän keiloja. BowlCircus keilaviihdekeskukset omistaa nykyisin entinen ammattikeilaaja Kimmo Lehtonen. Ruusula on Suomen vanhin keilahalli ja Lehtosen omistuksessa ollut nyt kolmen vuoden ajan. Ruusulankadun tilat ovat saaneet Lehtosen mukana nykyaikaisen ilmeen ja ravintolapalvelut hurmaavat erinomaisella palvelulla ja maukkailla annoksilla.

DSCF4118

Aluksi nautimme ravintolassa brunssin antimista, suosittelen! Tämän jälkeen meillä oli ilo ja kunnia saada itse Kimmo Lehtoselta opastusta ja ohjeistusta keilauksen saloihin. Varsinkin lasten osalta tietyt säännöt ja vinkit oli hyvä käydä läpi näin ensikertalaisena. 2-vuotiaalle ei löytynyt riittävän pieniä keilauskenkiä, mutta jarrusukat sopivat myös hyvin.

Lasten yhteinen ilonaihe oli laite, joka kuljettaa heitetyn pallon takaisin keilaajalle. Pallon saapumista seurattiin tarkasti: kun odotus palkittiin, oli pienillä keilaajilla ilo ylimmillään! Se, ettei pallon heittoalueella (keilausalueella?) voinut hengailla, oli vaikea asia lapsille. Pallojen liikettä ja keilojen kaatumista olisi tehnyt mieli katsoa mahdollisimman läheltä.

DSCF4120.jpg

Mikä parasta, pienille keilaajille rännit saatiin suljettua, joten keilojen kaataminen, tai ainakin sen yhden kaatuminen, oli taattua jokaisella kerralla. Lisäksi lattiat onneksi kestävät pallojen pudottelua radalle ja vaikka pallon kuinka hitaasti työntää radalle, se menee perille. Olisikohan hiukan kaltevuutta ollut radassa? Eli 2-vuotiaskin pystyy keilaamaan ja nauttimaan uusista ihmeellisistä elämyksistä. Kokeilimme ensimmäisellä kerralla hohtokeilausta, joten vaatteiden hohtaminen oli hauskaa lasten mielestä. Toki myös hämärä valaistus ja musiikki toivat oman tunnelmansa. 5-vuotias totesi, että seuraavalla kerralla kuitenkin kokeillaan tavallista keilausta.

DSCF4125.jpg

Olipa mukava löytää taas uusi mukava paikka aivan omilta kulmilta. Töölö on edelleen täynnä ihastuttavia yllätyksiä. Seuraavan kerran voisin kokeilla Ruusulan burgereita, vaikuttivat erinomaisille! Ruusulassa voi myös järjestää yksityistilaisuuksia, saunailtoja, lasten synttäreitä ja yritystilaisuuksia. Palvelu pelaa talossa, joten suosittelen kokeilemaan!

DSCF4111

DSCF4123

Hiljaiseloa uuden elämänvaiheen alussa

Kuten jokunen on saattanut huomata blogissa ei ole tapahtunut mitään sitten viime lokakuisen Ahvenanmaan matkan jälkeen. Matka meni hienosti, säät sallivat meitä ja kaikilla oli kiva. Osasimme jopa puhua ruotsia paikallisille!

Keräsin tähän postaukseen ne kuvat Ahvenanmaan reissulta, jotka jäivät viime vuonna julkaisematta. Kauniit syysmaisemat sopivat taas tähänkin uuteen syksyyn!

Ahvenenmaan mökki meren rannallaAhvenanmaan maalaismaisemiaAhvenanmaa saarelta saarelle

Reissun jälkeen elämä on jatkunut ja saanut uusia käänteitä työhön paluun, päiväkotikuvioiden, harrastusten ja liikunnan yhteensovittelujen merkeissä. Vähitellen kuviot alkavat loksahtelemaan paikoilleen, ja alkaa mieli tehdä kirjoittaa myös tänne blogin puolelle.

Töihin paluun myötä oman ns. vapaan ajan määrä on kaventunut minimiin, joten on ollut pakko miettiä mistä tekemisestä voisi luopua, mitä tarvitaan hyvään arkeen enemmän ja mitä juttuja voisi yhdistää.

Suurin ahaa-elämykseni on liittynyt urheilun ja työmatkojen yhdistämiseen. Nykyinen työpaikkani sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä kotoa. Tällä hetkellä linja-autolla matka-aikaa kertyy reilut 40 minuuttia, koska bussireittejä on muutettu minulle epäedullisempaan suuntaan. Toisaalta juosten matkaan kuluu aikaa reilu tunti, mikä tarkoittaa selkeää ajankäytön optimointia. Viime talvena ostetut nastalenkkarit olivat loisto-ostos! Ja mikä vielä parempaa, pyörällä työmatka taittuu yhtä nopeasti kuin linja-autolla. Työmatkapyöräilystä onkin kesän mittaan tullut uusi harrastukseni. Tosin en tiedä onko minusta talvipyöräilijäksi, kun vesisadekaan ei houkuttele pyöräilemään… Se jää nähtäväksi ensi talven aikana.

Elän parhaillaan elämäni ruuhkavuosia, mutta tämä on varmastikin myös sitä parasta aikaa elämästä. Jotta hyvistä vuosista jäisi muistoja, haluan tallentaa parhaat palat tekstein ja kuvin tänne blogiin. Nyt on taas inspiraatio kirjoittaa, joten eikun menoksi! Tiedossa juttua harrastuksista, matkailusta, lapsista, Helsingistä ja projektistani löytää ensi kesäksi mökki, piha tai sauna, tai mielellään kaikki nämä kolme samassa paketissa.

Maarianhaminassa meren rannallaMaarianhaminaMaisemia Ahvenanmaalta

Ideointia neulomalla – kaulaliina

Yleisön pyynnöstä esittelen neulemallin, jonka ideoin kaulaliinalle keltaisen pipon ja säärystimien seuraksi. Joku varmasti on tämän yksinkertaisen mallin jo keksinyt, mutta minulle tämä oli jotain uutta ja vahingossa, eri vaihtoehtoja kokeilemalla, itse keksittyä. Tämä onkin neulomisen ja luovuuden ilosanomaa!

Sanna Lehtimäki

KAULALIINA

Valitsin kaulaliinalle värikkään ja paksun langan (harmaan talven vastapainoksi) sekä puikot nro 8. Mallin onnistumisen kannalta on tärkeää tehdä pariton määrä silmukoita. Tein 27 silmukkaa. Kaulaliina voisi olla pikkasen leveämpikin, mutta korvaan leveyden pituudella eli kietaisen liinan pari kertaa kaulan ympäri. Mallissa tehdään joka rivillä 2 oikein, 2 nurin silmukoita ja jokainen rivi aloitetaan aina oikeilla silmukoilla. Eli, kun jokainen rivi loppuu silmukoihin 2 oikein, yksi nurin, aloitetaan seuraava rivi taas 2 oikein, 2 nurin jne. Helppoa.

neule2

Neuleesta tulee mukavan pehmeä ja paksu sekä “löysän” joustinneuleen näköinen. Pituus kannattaa kokeilla oman maun mukaan. Omassani on nyt pituutta 90 cm ja lähes puolet tarvitaan vielä lisää, jotta kaksinkerroin voi kaulalle kietaista. Paksuilla puikoilla ja langalla tulee onneksi nopeasti lisäsenttejä.

Kaulaliina a la Sanna Lehtimäki

Unelma itsetehdyistä joululahjoista

Lokakuussa olin intoa täynnä. Kaivelin kaapeista kaikki vuosien varrella kertyneet lankakerät ja kangaspalat. Tein suunnitelman: tänä jouluna neulon ja ompelen kaikki lahjat itse. Kerrankin jätän kaupoissa kiertelyn ja väkisin keksimisen väliin. Teen jotain tunnearvokasta ja samalla kun väsäilen lahjoja voin ajatella lämpimin ajatuksin lahjojen saajia. Uusiokäytän minulle ylimääräistä kaappien täytettä ja toteutan itseäni kun minulla on nyt aikaa…

keskeneräisiä neulomuksiaSuunnitelma oli hyvä, aloitin neulomuksia ja hymyilin itsekseni, kun ajattelin lahjan saajia, kaikkia upeita ihmisiä elämässäni. Innostus kesti muutaman viikon, kunnes totesin ottaneeni liian ison urakan, josta en selviäisi millään. Ompelu ja leivontaharrastukset sujuivat paremmin ja nopeammin, kun taas neulomukset ovat kaikki edelleen kesken. Yhden sain valmiiksi, mutta sitäkin pitää vielä muokata. Alla kuitenkin tähän asti aikaan saatua.

vauvanpeittoMuumikuvioinen vauvanpeitto syntyi vanhan asunnon lasten huoneen verhoista ja valkoiset keittiöliinat pellavaisesta pöytäliinasta, jota aikoinani jouduin lyhentämään. Isovanhemmille ja isoisovanhemmille halusimme antaa valokuvia. Niille löytyi vanhoja kehyksiä omista varastoista.

piparkakkutalo

Piparkakkutalon tein vuosikymmeniä vanhoilla muoteilla ja mökin pihalle tein talon kokoisia eläimiä, jotta varmasti kaikille lahjansaajille on riittävästi pipareita syötäväksi. Koristelu oli mukavaa!

kankaan painantaaKangaskasseihin kuvien painaminen oli helppoa toteuttaa myös lasten kanssa. Tämän joulun askareista oppineena ensi vuonna teemmekin helpompia, lasten käsille sopivia lahjoja. Silloin myös lahjojen tekemiselle on enemmän aikaa.

Ja lahjathan eivät ole se joulun tärkein asia vaan joulurauha, rentoutuminen, lepääminen, hyvä ruoka ja lämmin mieli.lahjoja

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE! 

Halloween-viikon askarteluja & leipomuksia

Syksyisiä touhuja

Syksyinen lehtikorttiLehtien, kuten kaiken muunkin maassa olevan, kerääminen on lasten mieleen. Halusin verestää omia lapsuusmuistojani ja laitoimme kasan lehtiä kirjojen väliin kuivumaan. Kuivatuista lehdistä syntyi syksyn syntymäpäiväsankareille ja isänpäivän juhlijoille kortteja.

Silkkipaperia3-vuotiaan kanssa askartelu saa onneksi vielä olla yksinkertaista. Lehtien alle rypistelimme ja liimasimme keltaista ja oranssia silkkipaperia.

Halloween

Halloween-juhlinta on rantautunut meille Suomeenkin. Meidän perheeseen se saapui lasten myötä. Päiväkodissa lapsille järjestetään vuosittain Halloween-juhlat ja tänä vuonna lupasin leipoa juhliin teeman mukaisia muffinsseja. En ole mikään muffinssinleipoja, mutta parin harjoitteluerän jälkeen pääsin hyvään lopputulokseen. Taikinaa voin suositella kaikkiin syksyisiin juhliin ja koristelut teeman mukaan.

Omena-kaneli muffinssit

125 g voita
1,5 dl ruokosokeria
2 munaa
3 dl vehnäjauhoa
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 – 1,5 tl kanelia
1 dl kermaa/maitoa

3 – 4 omenaa, pieniksi paloiksi pilkottuna
fariinisokeria
kanelia

Halloween-muffinssitOmenatäyte, jota saa olla paljon, sekoitetaan taikinaan ja paistetaan 200 asteessa. Yhteensä 15 muffaria.

Päälle valkoisesta sokerikuorrutteesta hämähäkin seittiä (tikun avulla seittimäiseksi) ja mustaksi värjätystä fudgesta (karkkihyllystä) lepakoita.

Kiivi-mangokääretorttu

Inspiraation vallassa tein lauantain vieraille kääretortun myös Halloween-hengessä. Täytteenä vauvojen Hipp trooppinen mangosose, kiiviä, rahkaa, kermaa sekä ruoko- ja vaniljasokeria. Päällä keltaiseksi värjätty sokerimassa, fudge-lepakot ja kurpitsavaahtokarkit.

Halloween-kääretorttuParasta tässä oli yhdistelmä kirpeää kiivitäytettä ja ällön makeaa kuorrutetta.