Monipuolisempaa liikkumista palveluna – As A Service-mallilla

Jos kuunnellaan IT-maailman kuulumisia, siellä on jo kymmenen vuoden ajan ostettu palveluita ja infraa As A Service-mallilla, koska omien tilojen ja laitteiden omistaminen ja ylläpitäminen on koettu tehottomaksi ja kalliiksi.

Hullunkurisen tästä ajatuksesta kuitenkin tekee se, että samat henkilöt, jotka päivittäin innostuneena asiakkailleen myyvät näitä pilvipalveluja, IaaS*-, PaaS**- tai SaaS*** -mallilla ajavat joka ikinen aamu ja iltapäivä töihin omistamillaan yksityisautoilla, usein yksin ratissa ja ruuhkaisia teitä pitkin.

Joku tässä yhtälössä ei täsmää, sillä tehotonta ja kallista on myös teiden ylikuormittaminen, samoin kuin oman auton omistaminen. Eikö liikenteeseenkin tarvittaisi samanlaisia palvelumalleja, joissa kulkuvälineitä ei omisteta, vaan niitä käytetään palveluna kulutuksen mukaan? Jos tarvitsen autoa kerran viikossa, miksi maksaisin siitä seitsemän päivän edestä? Tai vaikka tarvitsisin autoa viitenä päivänä viikossa, mutta vain puoli tuntia tai tunnin kerrallaan, eikö joku muukin voisi autoa hyödyntää sen joutoaikoina?

Lontoo illalla Maas

Tuntuu, että yksityisautoilu kangistaa ihmisten ajattelua liikkumisesta. Vaihtoehtoisia liikkumistapoja ei enää nähdä ollenkaan, vaan joka kerta hypätään auton rattiin. Esimerkiksi Lontoon keskustassa, joka on pahasti ruuhkautunut yksityisautoista, kävellen voi päästä lyhyitä matkoja nopeammin kuin autolla tai vähän pidempiä matkoja metrolla. Hyppäsin kerran erään lontoolaisen taksikuskin kyytiin, tottumuksesta kiireessä, ja yritin päästä nopeasti tapaamiseeni. Taksin kuljettaja totesi, että mene metrolla, pääset nopeammin ja ajoi minut lähimmälle metroasemalle. Asia kunnossa! Hyppäsin kaatosateessa taksin kyydistä, vaihdoin metroon ja olin ajoissa perillä.

Minun perheeni luopui 3,5 vuotta sitten omasta autosta. Vaikka yritimme optimoida auton käyttöä mahdollisimman paljon, silti kuukausittainen autoilun kustannus tuntui kalliille ja ennen kaikkea turhauduin ruuhkassa yksin autossa istumiseen. Kaikki se tienpäällä vietetty aika tuntui ajan haaskaukselle keskellä lapsiperhearkea. Vaikka matka ei kestänyt kuin puolituntia, olisin mieluummin senkin ajan vaikka rentoutunut ja lukenut lehteä.

Meille autottomuus on tarjonnut uusia ajattelutapoja ja mahdollisuuksia hyödyntää matkantekoa tehokkaammin. Esimerkiksi noin 10 kilometrin työmatkan voi huhti-lokakuun ajan pyöräillä ja toisinaan juosta tai mennä bussilla. Talvella bussimatkoja tulee reilummin, mutta juoksukertoja taas kesään verrattuna enemmän. Pidemmille matkoille Länsi- tai Itä-Suomeen taas valitsen ehdottomasti mieluummin junakyydin, en pelkästään matkustusmukavuuden vaan myös turvallisuuden vuoksi. Junassa voi optimoida ajankäyttöä ja tehdä töitä, rentoutua tai leikkiä lasten, ihan miten vain.

Mutkatonta tämäkään ei ole, sillä ongelma muodostuu liikkumisesta itse kohteessa. Miten jatketaan juna-asemalta eteenpäin, kun julkinen liikenne ei ole kohteessa toimivaa? Voisin tilata itselleni näppärästi auton juna-asemalle mobiilista ja jatkaisin matkaani. Tai vielä mukavampaa olisi, jos koko matkaketjun saisin varattua yhdeltä luukulta.

Liikkuminen on monipuolista. Hyötyliikkuminen, kuten työmatkapyöräily, edistää terveyttä ja hyvinvointia. Moottorikäyttöisen kulkuvälineen valinta tulee kysymykseen eri pituisilla matkoilla ja oman tilanteen mukaan. Kuten esimerkiksi kiireessä taksilla, autolla tai ruuhkasta ja kohteesta riippuen metrolla, ajan kanssa mennään bussilla ja pitkiä matkoja junalla tai lentokoneella. Tai sen mukaan mikä kulkumuoto sattuu juuri sillä hetkellä olemaan edullisin vaihtoehto.

On todellakin tehotonta omistaa kulkuvälineitä, kun niiden käyttöaste on heikko. Oma työmatkapyöränikin seisoo talven käyttämättömänä varastossa (talvipyöräily ei ole tuntunut minun jutulle, ainakaan vielä). Esimerkiksi vuokrattava työmatkoille tarkoitettu pyörä voisi olla minun valintani, ehkä. Toisaalta ruokakaupasta neljän ruokakassin, parin muun nyssykän ja kahden pienen lapsen kanssa lähtiessä ottaisin mielelläni parkkihallista auton alleni kotimatkan ajaksi tai lentokentälle pyrkisin siirtymään laukkujen, rattaiden ja lasten kanssa mahdollisimman nopeasti autolla ja välttäisin kiireen tunteen ennen reissuun lähtöä.

Berliinin liikenne Maas

Miten tällaisiin MaaS (Mobility as a Service) tai PaaS malleihin liikkumisen osalta sitten päästään? Minkälaisia operaattoreita tai palveluntarjoajia markkinoille syntyy? Markkinan koko on valtaisa ja ensimmäisiä yrityksiä alalle onkin jo syntynyt niin Suomeen (Esim. MaaS Finland Oy) kuin maailmalle.

Nykyisellään toimijoita on alalla paljon. Vähintäänkin yhteistyön niin palveluntarjoajien välillä kuin kuluttajan suuntaan on oltava toimivaa. Valveutunut kuluttaja kyllä huomaa, jos toimintaketjussa on ongelmia. Toimintaketjun hiominen ja toimivuuden varmistaminen on edellytys onnistumiselle. Hyvä palvelu monesti syntyy yhteistyössä käyttäjien kanssa. Välitön palaute auttaa tekemään nopeita korjauksia eikä resursseja tuhlata kehittämiseen, joka johtaisi väärään lopputulemaan. Kohdistetusti oikealle kohderyhmälle suunnattu ensimmäinen palvelu voi onnistuessaan avata uusia ja taas uusia ovia seuraaviin kohderyhmiin. Esimerkiksi itseäni ja perhettäni liikkujina pitäisin hyvänä kohderyhmänä? Tai voi olla, että ensimmäinen oikea kohderyhmä asuu Suomea isommissa kohteissa?

Kuluttajat tietenkin odottavat helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia, sujuvaa ja optimoitua liikkumista sekä edullisia hintoja. Liikkuminen paikasta toiseen on päivittäinen pakollinen toimenpide meille jokaiselle. Se voi olla ruuhkassa istumista tai peruutetun bussivuoron odottelua tien varressa. Se voi myös olla ”lennossa” mobiililla tilattu palvelu, joka on juuri tietyn tilanteen pelastava vaihtoehto. Tai se voi olla elämäntilanteen ja tarpeen (kuten vuodenajat) mukaan vaihteleva yhdistelmä eri kulkuvälineitä, joista maksetaan vain käytön mukaan.

Liikkuminen toteutettuna palvelumallilla tuskin valloittaa maailman hetkessä. Asenteiden ja tapojen muuttaminen on aina hidasta. Vaikkakin jotkut ilmiöistä ovat edennet nopeasti, kun oikeat vaikuttajat ovat olleet asialla. Robottiautojen tulo edistänee osaltaan muutosta, mutta siihen on vielä hetki aikaa ennen kuin itseohjaavat autot ovat teiden ja katujen kuninkaita. Pala palalta edeten, käyttäjiä kuunnellen, palveluprosessia hioen ja viestiä kirkastaen liikkuminen tullaan ostamaan palveluna. Haluaisinkin nähdä uuden palvelumallin kautta tapahtuvan liikkujissa muutoksen, joka johtaisi monipuolistuneisiin liikkumismuotoihin sekä ihmiset, kaupungit ja luonto olisivat terveempiä ja hyvinvoivempia.

 

 

*IaaS = Infrastructure as a Service
**PaaS = Platform as a Service
***SaaS = Software as a Service

Tekijät älykkäiden liikkujan palvelujen taustalla

ITS (Intelligent Transport Systems and Services) European Congress kokosi Juhannusviikolla älykkään liikenteen asiantuntijat sankoin joukoin Helsinkiin. Tästä postaukseeni kongressin opeista. Kongressi sisälsi myös kannanottoja ja esityksiä tulevaisuuden älyliikenteen tekijöistä – Työntekijöistä uusien, innovatiivisten palvelujen ja teknologioiden taustalla.

Liikenne alana, kuten myös älyliikenne, on perinteisesti ollut miesvaltainen ala. Ja kuten muillakin aloilla, osa tekijöistä on eläköitymässä lähivuosien aikana. Lisää energistä ja innovatiivista työvoimaa siis tarvitaan. Toki äly myös vähentää työntekijöiden tarvetta, kun rekat, metrot ja muut ajoneuvot alkavat tulevaisuudessa liikkua ilman kuljettajaa ja niin edelleen.

Naiset ja älykäs liikenne

Älykkään liikenteen kongressin aikana pääsin kuuntelemaan useita esityksiä. Women in ITS esitys- ja keskustelutilaisuus oli yksi mielenkiintoisimmista. Jennie Martin Iso-Britannian ITS-järjestöstä toi esille numeroita kuinka naisjohtoisia yrityksiä on vähän, mutta sitäkin paremmin menestyviä. Toisaalta naisia myös valmistuu insinööreiksi vähemmän kuin miehiä, vaikka naisilla usein koulutodistus on miehiä parempi. Kysymys kuuluukin: Mihin katoavat naisten halut ja tavoitteellisuus kivuta johtotehtäviin?

Aloin tietenkin pohtia tilannetta omasta näkökulmastani. Olen itse nyt hoitovapaalla kahden pienen lapseni kanssa. Olen yliopistosta valmistumiseni jälkeen ehtinyt tehdä töitä älykkään liikenteen parissa noin 4 vuotta ja syksyllä tulee kotona lasten kanssa vietettyä aikaa kuluneeksi 3 vuotta. Omalla kohdallani voisin kylmästi todeta, että lapset ovat olleet uhraus urakehitykselle… Mielummin kuitenkin ajattelen, että lapset ovat hidastuttaneet urakehitystä, mutta tuoneet runsaan annoksen sitkeyttä, itsevarmuutta, tehokkuutta ja sietokykyä, joita ehdottomasti voi hyödyntää tulevissa työtehtävissä.

Kenties miehet uskaltavat ottaa isompia positioita työelämässä, kun naiset ottavat isomman vastuun kotiaskareista? Kenties johtotehtäviin edelleen suositaan miehiä? Ja miehet osaavat tuoda omia taitojaan paremmin esille?

Insinöörilähtöinen älykäs liikenne

Toinen Women in ITS -esityksen aikana vahvasti esillä ollut teema oli insinöörien ja älykkään liikenteen “liitto”. Suurin osa kuulijoista oli insinöörejä, samoin kuin puhujatkin. Joukkoon taisi mahtua yksi lakimies ja minä maantieteilijänä. Aluksi olin tyrmistynyt kapeanäköisyydestä, mutta nyt muutaman päivän tätä tosiasiaa pohdiskeltuani liitto on varmasti olemassa ja tulee sitä olemaan. Mutta tulevaisuuteen katsellessa mielestäni alalle rekrytoitavien joukossa tulisi olla muutakin osaamista. Kuten business-älyä, viestinnän osaamista, markkinointitaitoja ja käyttäjälähtöistä palvelujen ja myynnin edistämistä. Ala voisi lähteä nousuun aivan eri tavalla?

Uskon, että investointien ja yhteistyökuvioiden laajetessa alan monipuolistumisnäkymät paranevat. Ja ala toivottavasti houkuttelee myös naisia mukaan, vaikka teknologia-alasta onkin kysymys.

On hyvä muistaa, että palveluja tehdään ihmisille, kriittisille kuluttajille, joiden asenne- ja tapatottumukset ovat älykkäiden (uusien) liikenneratkaisujen myötä koetuksella.

ITS European Congress next steps: mielipidejohtajia ja elämyksiä

Edellisessä postauksessa mietiskelin onko liikenteen älypalvelujen vähäinen käyttäjämäärä johtunut huonosta markkinoinnista, teknologian puutteista vai liikkumistapojen ja -tottumusten hitaasta muutoksesta. Helsingissä (16.-19.6.2014) järjestetty kymmenes eurooppalainen älyliikenteen kongressi oli kaikkien aikojen kansainvälisin, kävijämäärältään isoin ja kenties merkittävin suomalaisen älyliikenteen kehitykselle.

ITS European Congress Helsinki

Suomi on nyt eurooppalaisessa eturintamassa tuomassa yhteen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita, jotta paljon peräänkuulutettua yhteistyötä saataisiin tiivistettyä. Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämän Liikennelabra -hankkeen tarkoituksena on edistää älyliikennemarkkinan syntymistä yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa. Valtio maksaa yrityksille niiden tuottamasta liikennedatasta, analysoi dataa ja pyrkii löytämään ratkaisuja uusille palvelu- ja verotusmalleille.

Liikennelabra ITS kongressissaMobility in Bordeaux

 

 

 

 

 

 

 

Nähtäväksi jää kuinka hanke käynnistyy ja menestyy – löydetäänkö yhteistyömalleja, liiketoimintamalleja ja vientituotteita hankkeen avulla? Esimerkiksi Liikenneviraston Tiina Tuurnala muistutti kongressin päättäjäisissä yksityissektorin konnektoreista, joita tarvittaisiin yritysyhteistyön tiivistämiseksi.

Älyliikenne on kovassa nosteessa ja paljon tapahtuu myös muualla Euroopassa. Kongressin teema Mobility as a service on osuva. Teknologia on olemassa ja palveluitakin jo useampia. Seuraava ponnisteluja vaativa askel on asenteisiin ja käyttäytymismalleihin keskittyminen, palveluille käyttäjien löytäminen ja toimivien liiketoimintamallien rakentaminen. Kuten kongressin avajaisissa Anna Sorainen totesi alan kehitys kaipaa nyt LUOVAA HULLUUTTA.

Mitä avuksi? Omasta näkövinkkelistäni tarinallisuus, elämyksellisyys ja tunteet ovat tärkeitä elementtejä tuotteiden ja palveluiden menestykselle. Mielipidejohtajat taas raivaavat tilaa uusille ajatuksille:

  • Hyvällä palvelulla on taustallaan tarina, johon palveluviestintä perustuu. Esimerkiksi tarina palvelun syntymisestä tai tarina tarpeesta auttaa ihmisiä selviytymään omasta arjestaan paremmin.
  • Ihmiset eli kuluttajat saavat nautintoa elämyksistä, joita palvelut ja tuotteet tuottavat. Tuttuun toimintamalliin löytyvä helpotus tai ajan ja rahan säästö voi olla elämys. Kutsuplus-palvelu on mielestäni hyvä esimerkki elämyksestä, kokemuksia voi lukea täältä.
  • Kun palvelut lisäksi herättävät tunteita ne pärjäävät aina parhaiten kilpailussa. Hyvä esimerkki tunteita herättävästä tuotteesta voisi olla Onnellisen kanan munat tai Onnibus. Nimensä avulla halpabussiyhtiö on luonut kuvan iloisista ja mukavista bussimatkoista pitkin Suomen maata. Onnellista mielikuvaa tosin tällä hetkellä varjostaa nimikiista, jossa Onnibussista erkaantuneet liikennöitsijät valitsivat nimekseen OnniExpress. Meidänkin perhe on Onnibussia käyttänyt muutaman kerran. Kokemuksia voi lukea täältä.
  • Liikenteen ja liikkumistapojen uudistuminen tarvitsee mielipidejohtajia, jotka johdattavat liikkujia uusille väylille. Mielipidejohtajuus on tämän päivän markkinointikeino. Vaikuttaminen oman persoonan avulla ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa toimivat. Tuotteen tai palvelun taakse tarvitaan persoona, johon kuluttaja voi samaistua ja seurata viimeisimpiä käänteitä Twitteristä ja tsekata parhaat kuvat Instagramista.
  • Menestyvä mielipidejohtaja on innostava. Hän esiintyy innostavasti ja tunteen palolla yleisölleen. Jarkko Kurvisen blogista löytyvät vinkit miten mielipidejohtajuus ansaitaan ja miten sudenkuopat vältetään.
  • Kannattaisiko nuoria uuden sukupolven edustajia nostaa myös esille? He ovat avoimia uusille liikkumismuodoille ja lisäksi jakamiskulttuuri ja sosiaalinen media ovat heidän arkipäiväänsä.
  • Lisäksi tarvitaan muitakin sosiaalisen median aktiiveja, jotka jakavat helposti ja vaivattomasti kokemuksiaan ja tietoutta isoille massoille.

Kiitos kaikille kongressin järjestäjille! Kiitos, että pääsin mukaan hienoon tapahtumaan! Sain aivan valtavasti uutta intoa ja energiaa olla mukana tekemässä maailmasta pikkaisen parempaa paikkaa meille ja meidän lapsillemme.

ITS näyttelyalue Helsinki

Muutoksen tuulia – Älyliikenteen päivät Helsingissä

Liikenten ja liikkumisen palvelut eivät vielä ole onnistuneet koskettamaan ja vakuuttamaan kuluttajia. Liikkujia helpottavia palveluja on tehty, mutta yleisön vastaanotto ei ole ollut toivottua. Liikenne, autoilu ja liikkuminen aloina kamppailevat käyttäjistä ja suosion saavuttamisesta. Ongelmana on mm. hyvien yhteistyökuvioiden puuttuminen eri tahojen väliltä. Toisaalta teknologian kehitys on ottanut myös oman aikansa ja liikkujien “kriittinen iso massa” ei ole vielä kokenut riittävää tarvetta totuttujen liikkumismuotojen muuttamiselle.

Mannerheimintie kesällä

Onko alaa vaivannut suomalainen “insinöörilähtöinen ajattelu”, jossa markkinointi ja käyttäjät on unohdettu? Tehdään hienoja palveluavauksia, mutta ilman käyttäjiä elinkaari on lyhyt. Vai onko kyseessä muna-kanailmiö? Ensin pitäisi olla käyttäjät ennen kuin palveluja saadaan pystyyn?

Esimerkiksi me olemme valinneet autottomuuden ennen kaikkea kalliiden auton ylläpitokustannusten vuoksi. Palvelu, joka vastaisi kysymykseen: Miten tarvittaessa saan auton kätevästi ja edullisesti käyttööni, olisi oikein tervetullut. Tai mistä löydän vapaan parkkipaikan ruuhkaisessa kaupungissa autolle? Vaihtoehtoiset liikkumisen ja tavarankuljetuksen muodot olisivat tervetulleita. Näin kesäisin esimerkiksi mietin miten saisin pyörän kätevästi mukaan (bussiin) kesäretkelle, jotta liikkuminen kohteessa ilman autoa olisi helpompaa. Mustavalkoinen jako yksityisautoilijoihin ja joukkoliikenteen käyttäjiin ei enää päde.

Mannerheimintie Kisahallin pysäkki

Väittäisin, että joukkoliikenteen epävarmuus ja lippujen oston kankeus vievät tällä hetkellä ison osan potentiaalisista käyttäjistä yksityisautojen kyytiin. Joukkoliikenteen puolella häiriötiedot tulisi saada kaikkien ulottuville reaaliaikaisesti, kulkuvälineiden reaaliaikaiset sijainnit helpottaisivat reittivalintoja ja matkakorttien lataamisen helpottuminen, kuten yksi matkakortti koko Suomen juna-bussi-ratikka-metroliikenteeseen, antaisi hyvän ensikosketuksen joukkoliikenteeseen.

Suomeen etsitään uusia kasvualoja, joista yhdeksi taitaa olla muodostumassa älyliikenne. Tällä hetkellä liikenteen palvelujen ympärillä kuhisee enemmän kuin kenties koskaan aikaisemmin. Autovalmistajat tuovat omia kuljettajaa helpottavia ominaisuuksia ja palveluja markkinoille sekä kilpailevia liikkumisen muotoja ja palveluja syntyy. Myös Nokia on laittanut kortensa kekoon perustamalla rahaston nuorten tutkijoiden tueksi ja Here-palveluun on laitettu panoksia.

Liikkuminen ja liikenne tulenevat muuttumaan lähitulevaisuudessa tavalla tai toisella. Muistatko kuinka mobiilin tuloa odoteltiin koko 2000-luku, kunnes 2010-luvulla odotteluun kyllästyneet tuotteiden ja palvelujen tarjoajat myöhästyivätkin kuluttajien “mobilisaatiosta”? Miten käy liikenteen palvelujen osalta? Teknologia on jo kehittynyt, mobiililaitteiden yleistyminen mahdollistaa reaaliaikaiset liikkujien palvelut sekä tuki ja rahoitus paranevat vähitellen.

Helsinkiin Juhannusviikolla kokoontuu älyliikenteen koko kerma, kun Messukeskuksessa avautuu ITS Europe kongressi. Kongressin ympärille kietoutuu monia tapahtumia. Esimerkiksi Heurekassa avautuu kaikille avoin Älykäs kaupunki -näyttely. Ilmoittauduin vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon, joten ilokseni pääsen mukaan tapahtumaan ja kuulemaan alan viimeisimmät kuulumiset. Älykäs kesäkuu siis tiedossa!

PS. Törmäsin tänä aamuna Liikenne- ja viestintäministeriön uutiskirjeeseen, jossa käsitellään hyvin samaa teemaa! Äly muuttaa liikennettä.

Arkisiin matkoihin testissä älykäs Kutsuplus

Kahden pienen lapsen äitinä ja autottomana töölöläisenä kuljen julkisilla kulkuvälineillä lähes päivittäin. Välillä on kuitenkin tilanteita, joissa kaipaisin autoa. Pääsin onnekseni testaamaan Kutsuplussaa. Voisiko se tuoda helpotusta arkeeni? Lähdin pienten tutkimusmatkaajieni kanssa testaamaan kahta eri tilannetta.

Ensimmäisenä testissä oli kauppareissu Ruoholahden isoon markettiin. Normaalisti kuljemme ratikalla, joko kahdella eri ratikalla tai yhdellä ja puolen kilometrin kävelyllä. Tietenkin kauppakassit rattaiden lisäksi matkassa mukana. Ensikosketus Kutsuplussan nettipalveluun oli, etten löydä vastauksia heränneisiin kysymyksiini. Lähdin kuitenkin seuraavana päivänä avoimin mielin reissuun.  Kuljimme menomatkan ratikalla ja ostoskeskuksesta lähtiessä tein Kutsuplus-tilauksen. Tilaaminen oli helppoa ja selkeää. Hetken ihmettelin mille pysäkille kyytiä lähtisin odottelemaan, sillä Ruoholahdessa pysäkkejä on useamman kadun varrella. Palvelun hyvä sijainti- ja karttapalvelu onneksi ohjasi oikeaan paikkaan.

KauppakassilokeroTurvavyöt kiinniKun pääsimme sisälle autoon, tuntui mahtavalle! Aivan kuin olisimme istuneet taksissa. Turvallisuusasiat oli mietitty tarkkaan: turvavyöt matkustajille, myös rattaille ja ostoskassit kuljettaja kantoi niille varattuun paikkaan. Matka Ruoholahdesta takaisin Taka-Töölöön maksoi reilut 8 euroa, ratikalla rattaiden kanssa se olisi ollut ilmaista. Ratikkamatkaan verrattuna säästyi aikaa ja liikkuminen kassien ja nyssäköiden kanssa oli ehdottomasti vaivattomampaa. Tietysti joku olisi vielä voinut kauppakassit kantaa kerrostalon neljänteen kerrokseen!

Vaunut kiinni turvavyölläToiseksi Kutsuplus-käyttötilanteeksi kuvittelin, kun olen myöhässä ja julkisilla en enää ehdi. Kokeilimme tätäkin. Lähdimme sateisena päivänä Viikkiin Gardeniaan ottamaan valohoitoa ja hengittelemään trooppisen kosteaa ilmaa. Tilauksen tekeminen puhelimella onnistui mallikkaasti. Osasin jo arvostaa palvelun yksinkertaista ulkoasua – en kaivannut enää palvelun taustatietoja. Bussimatka yhdellä vaihdolla olisi kestänyt reilut puoli tuntia. Kutsuplussalla matkaan meni 20 minuuttia ja hinnaksi muodostui 22 euroa. Edullisemminkin olisi päässyt, mutta matka-aika olisi ollut pidempi. Sadekelillä vaihdoton kyyti tuntui mukavalle, vaikkakin turhan kalliille.

Jos jonain päivänä palvelu toimisi viikonloppuisin, voisin kuvitella kulkevani uintireissut Mäkelänrinteelle Kutsuplussan kyydillä. Matka ei ole pitkä, mutta seiskan ratikalla kestää turhan kauan. Lisäksi toivon palvelulle lisää käyttäjiä ja sitä myötä hintoja pikkuisen edullisemmiksi. Esimerkiksi yritykset voisivat ottaa haasteen vastaan ja suosia taksin tai yksityisautoilun sijasta ympäristöystävällisempää ja edullisempaa Kutsuplus-vaihtoehtoa. Kannustan myös kaikki autottomat kokeilemaan palvelua: Helpotusta liikkumiseen tiedossa!

Hei hei kutsuplus!Kutsuplus-palvelu on toimiva älyliikennepalvelu. Matkan tilaus ja maksaminen onnistuvat omalla puhelimella, käyttöliittymä on toimiva ja selkeä, auto saapui muutamassa minuutissa sovittuun paikkaan ja palvelu matkan aikana oli mitä parhainta. Ennen kaikkea Kutsuplus on taksinoloinen. Tämä tuo matkustusmukavuutta, ja tunteen huikeasta ajallisesta säästöstä verrattuna bussiin tai ratikkaan. Kolmevuotias tyttäreni nautti myös uudenlaisesta kyydistä. Matkat olisivat häneen makuunsa saaneet kestää pidempään. Ensimmäisen matkansa jälkeen hän totesi ajavansa Kutsuplussalla vielä sata kertaa!

PS. Sama tarina löytyy myös HSL:n Kutsuplus-blogista:
kutsuplusblogi.fi/arkisiin-kotiaidin-matkoihin-alykas-kutsuplus/

HSL:n Kutsuplus-palvelu kuljettaa minibussilla matkustajia bussipysäkiltä toiselle, ilman vaihtoja. Bussiin mahtuu 8-9 henkilöä kerrallaan ja se ottaa kyytiin samaan suuntaan kulkevia matkustajia. Matka tilataan ja maksetaan etukäteen netissä, päätelaiteriippumattomasti. Palvelulla on taksipohjainen, tosin edullisempi, hinnoittelu. Palvelu toimii arkisin Kehä I sisäpuolella, tosin idässä rajana on Viikin kampusalue. Kutsuplus.fi